Sudet ja muut suurpedot tarvitsevat suojelua
Susien suojelussa asenteilla on tärkeä merkitys. Kun ihmiset saavat tietoa, väistyy myös turha pelko ja viha. Tietoa voidaan jakaa monilla eri tavoin, ja myös viihteellä voi on oma tärkeä roolinsa asenteiden muuttamisessa. Hyvä esimerkki on vanha satu punahilkasta tai kolmesta pienestä porsaasta. Niissä sudelle on annettu pahan ja pelottavan hahmon rooli. Tämä jo lapsena saatu tunne suden roolista vaikuttaa osaltaan ihmisten asenteisiin myös aikuisena. Onneksi jo lapsena muodostuneita asenteita voi muuttaa elämän varrella tiedon ja viisauden lisääntyessä, ja myös eri aikakaudet tuovat mukanaan muutoksen tuulia.
Suomessa on tietoisesti suunnattu tietoa ja valistusta maamme suurpedoista jo lapsille ja nuorille, esimerkiksi Luonto-Liiton susiryhmän avulla. Sen lisäksi, että ryhmä jakaa faktatietoa, niin se myös toimii ihan käytännössä järjestämällä esimerkiksi jälkileirejä ja aitojen rakentamista. Monipuolisesti toimimalla voidaan kääntää ihmisten asenteita positiiviseen suuntaan, jotta he voisivat ymmärtää susien tärkeän roolin suomalaisten suurpetojen uhanalaisessa lajistossa. Luonto-Liiton lisäksi somessa on monia kiinnostavia kanavia, joista löytyy suurpetoihin liittyvää asiaa. Useilla sivustoilla on myös mahdollista vaihtaa ajatuksia ja mielipiteitä esimerkiksi susien suojeluun liittyvissä asioissa.
Käytännön suojelutoimenpiteillä on merkittävä tehtävä, jotta maamme suurpetokannat pysyvät elinvoimaisina. Kun populaation määrä on riittävä, ei kanta ole uhanalainen. Susikanta on tällä hetkellä maassamme stabiili, mutta kuitenkin aivan alarajoilla esimerkiksi salametsästyksen vuoksi ja siksi laji luokitellaan uhanalaiseksi. Kannahoidollisten toimenpiteiden arvostaminen ja laadittujen sääntöjen kunnioittaminen on siis ensiarvoisen tärkeää, jotta sudet eivät kuole meillä sukupuuttoon. Sama koskee myös muita maamme suurpetolajeja, joita on toistakymmentä. Esimerkiksi ilves, karhu ja ahma ovat näistä lajeista monelle tuttuja, ja näistä ahma luokitellaan myös uhanalaiseksi lajiksi.
Karhukanta on suojelutoimenpiteiden ansiosta saatu Suomessa nousuun, ja nyt tilanne onkin jo niin hyvä, että karhun kaatolupia myönnetään vuosittain kannanhoidollisena toimenpiteenä. Jos esimerkiksi susien tai karhujen reviiri lähestyy liiaksi ihmisten asuinalueita, ja esimerkiksi porotaloudelle tai maataloudelle alkaa aiheutua pedoista vahinkoja, voidaan populaatiota karsia vahinkoperusteiseen metsästykseen myönnetyllä poikkeusluvalla. Lue lisää näistä tärkeistä aiheista sivuiltamme!
